Kasvuturve - löytyykö sille korvaajaa?

Kuluneen vuoden aikana yhtenä suurimmista puheenaiheista on ollut turve. Turvepeltojen ilmastovaikutukset ja hallitusohjelman mukainen turpeen energiankäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä ovat herättäneet paikoin kiivastakin keskustelua. Helmikuun alussa hakuun tullut turvetuotantokoneiden romutustuki ja nopea turvetuotannon alasajo on aiheuttanut huolta myös Suomen energiahuoltovarmuuden suhteen.

Vaikka keskeisessä roolissa onkin turpeen energiankäytön vähentäminen, on tällä alasajolla huomattavia vaikutuksia puutarhatalouteen. Turvetuotannossa turvesuon ylimpiä kerroksia hyödynnetään kasvualustoiksi ja maanparannukseen sekä syvemmät, mustan mullan kerrokset, ovat polttoon soveltuvaa turvetta. Energiaturvetuotanto on pitänyt hinnan maltillisena ja noston väheneminen nostanee kasvuturpeen hintaa tulevaisuudessa. Tämän lisäksi EU tasolla on tuotu esille mahdollisesti jopa kasvuturpeen käytön kieltäminen kokonaan. Kasvuturpeen rinnalle etsitäänkin nyt entistä kuumeisemmin korvaavia vaihtoehtoja.

Rahkasammal on jo muutaman vuoden ajan toiminut erilaisten turveseosten komponenttina ja sitä voidaan käyttää kasvualustana joissain tapauksissa jopa sellaisenaan. Se on nopeasti uusiutuvaa, ekologista ja laadulliset ominaisuudet mm. vedenpidätyskyvyn ja hygieenisyyden suhteen ovat hyvät. Rahkasammaleen laajamuotoista korjuuta ei kuitenkaan pidetä kestävänä, joten rinnalle tarvitaan muita vaihtoehtoja.

Lokakuussa 2021 valmistui Kauppapuutarhaliiton Lukelta tilaama selvitys, jossa puukuitu nousi lupaavimmaksi uudeksi kasvualustakomponentiksi. Sellaisenaan se ei kasvualustaksi sovellu, mutta yhdessä muiden raaka-aineiden, kuten kasvuturpeen ja rahkasammaleen kanssa voitaisiin saada toimiva kokonaisuus. Puukuidun lisäksi muita potentiaalisia vaihtoehtoja ovat ruokohelpi ja järviruoko sekä biokaasutuotannon tasalaatuiset mädätysjäännökset. Selvityksen pohjalta käynnistyy kesäkuussa 2022 Kauppapuutarhaliiton ja Luken kaksivuotinen Kasvuturpeelle kavereita -tutkimushanke, jossa tutkitaan kasvuturvetta korvaavia, kasvihuone- ja metsäpuiden taimituotantoon soveltuvia uusitutuvia, ammattikäyttöön soveltuvia kasvualustoja.

Uusien korvaavien kasvualustojen kehittäminen on pitkä prosessi ja kasvuturvetta tullaan tarvitsemaan vielä hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Mikäli kasvuturpeen käyttö kielletään, aiheuttaa se Suomen lisäksi muualla Euroopassa erityisiä haasteita. Maaliskuussa Puolassa järjestetyssä kansainvälisessä pensasmustikkakonferenssissa nostettiin esille entistä tasaisemman tuotannon tärkeys. Jotta lohkolta saadaan tasalaatuinen sato, on tärkeää kasvualustan yhteneväisyys. Uusien viljelmien perustamiseen suositeltiin tasalaatuisten turveharjupenkkien käyttöä.

Kasvuturve on kotimainen, hygieeninen ja ominaisuuksien puolesta erinomainen kasvualusta. Ilmastonäkökulma on tärkeä huomioida ja rinnalle kehittää korvaavia tuotteita, mutta kasvuturpeen käytön tulisi jatkossakin olla mahdollista.

Michaela Kontu, puutarha- ja erikoiskasvituotannon asiantuntijaProAgria Länsi-Suomi